Aloitamme Lönnrotinkatu 1:stä, Keskuskentältä. Kajaanin Kipinän nuori, pitkänhuiskea urheilija Urho Kekkonen kisaili siellä yksin ja yhdessä toisten kanssa tavoitellen aina vain parempia tuloksia. Kiinnostavaa luettavaa on Kipinän historiakirja. Siinä kerrotaan muun muassa, että Urho Kekkonen on ollut seuran puheenjohtaja vuonna 1919. – Urheilu kuului aina Urho Kekkosen elämään. Hänen päiväkirjojaan lukiessa kiinnittyy huomio säännöllisiin suoritusmerkintöihin: paino 78 kiloa, hiihtolenkkien kilometrilukemat… Viimeisellä Kajaanin-vierailullaan hän vihki Vimpelin urheilukeskuksen.
Keskuskentän nurkalta näkee Urho Kekkosen kadulle. Valtuustoaloite nimikkokadusta päivättiin 31.8.1987. Kekkoset olivat muuttaneet Kajaaniin vuonna 1911, jolloin isä Juho aloitti työt Kajaanin Puutavarayhtiössä. Perhe asui aluksi Linnankadulla lähellä silloista vankilaa huoneen ja keittiön asunnossa, josta he pian muuttivat yhtiön uuteen, työntekijöille varattuun taloon Kalliokatu 7:ään. Ensin asunto oli yksi huone ja keittiö, myöhemmin kahden huoneen ja keittiön kulmahuoneisto samassa talossa. Perheeseen kuuluivat Juho-isä, Emilia-äiti, sisko Siiri Emilia ja pikkuveli Uuno Johannes (Jussi).
Kalliokadun rakennuksen tunnistaa seinään kiinnitetystä Matti Hynysen reliefistä, jossa on teksti ”Tasavallan presidentti Urho Kekkosen koti oli tässä talossa vuosina 1911 – 1926”.
Laskeudumme yläkaupungilta Tapionkadulle ja kohti kirkkoa. Urho tuli Kajaanin Yhteiskoulun toiselle luokalle 11-vuotiaana. Muistona tuosta ajasta on nykyisen Väinölän koulun seinässä
Matti Koskelan laatima reliefi sen ikkunan vieressä, josta Urhon väitetään joskus karanneen tunnilta. Joku opettajista totesi vallattomuuksiin kyllästyneenä, että tuo poika se vielä joskus joutuu linnaan. Koululaisen kesät kuluivat isän mukana metsätöissä ja uitoissa mm. Kuhmossa ja Ontojoella opiskelurahoja tienaten. Ylioppilaaksi Urho kirjoitti hyvin arvosanoin vuonna 1919.
Urho Kekkonen kirjoitti ahkerasti paikallisiin lehtiin. Kainuun Sanomat oli perustettu 1918. Siinä alkoi olla hänen kirjoituksiaan vuodesta 1921.
Pekka Kauhasen Suuri aika on ensimmäinen valtakunnallinen Suomen presidentille Helsingin ulkopuolelle pystytetty muistomerkki. Se vihittiin Urho Kekkosen 90-vuotispäivänä
vuosien 1956 – 1981 presidenttikauden ja tärkeän Kainuun hyväksi tehdyn työn muistoksi. Lukuisten Kainuun-matkojen organisoijana ja yhteistyökumppanina oli paikallinen vaikuttaja, maanviljelysneuvos Aslak Fränti. Avattiin Kainuun itäosaan kahdeksan ns. kekkostietä, käynnistettiin Kostamus-työmaa, vihittiin käyttöön Sotkamon Emäntäkoulu ja Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön PK 4. Lukuisat maatalousnäyttelyt saivat myös presidentin vieraakseen.
Urho Kekkosen kansallispuisto avattiin presidentin 80-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1983.
Sankarihaudassa (hautapaikka 32) lepää Uuno Johannes (Jussi) Kekkonen (1910 – 1962). Hän palveli Kuhmon rajakomppaniassa, haavoittui jatkosodan alussa, kuoli sotasokeana. Kajaanin vanhalle hautausmaalle on haudattu isä, äiti ja sisar.
Laskeudumme kohti Brahenkatua, jonka varrella on Kajaanin Oy:n johtajan silloinen virka-asunto Koskikara. Urho Kekkonen majoittui talossa Kajaanin-vierailuillaan. Neuvostoliiton johtaja Leonid Brezhnev aterioi Kekkosen vieraana talossa vuonna 1961.
Päätämme kierroksen Kyynäspäänniemeen. Voit sulkea silmäsi ja miettiä, millainen oli jokimaisema vuosina 1911 – 1926, jolloin joki oli Ämmäkoskea lukuun ottamatta kahlitsematon.
Urho Kekkosen Vuosisatani-kirjasta voit lukea, millä summalla presidentti unessaan olisi huutokaupassa halunnut ostaa Alakadulta Kyynäspäänniemelle avautuvan maiseman.
3.9.2021 syntymäpäiväkierrosta ei ollut valitettavasti mahdollista koronatilanteessa järjestää.
Heli Luhtaniemi
Kajaanin Matkailuoppaat ry