Kajaanin kaupunginkirjaston ja Vaara-kollektiivin osallisuuden tila -hankkeessa kajaanilaiset lapset ja nuoret pääsevät tutustumaan kansalaisvaikuttamiseen ja saavat eväitä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja osallistumiseen. Tutkimustulokset nuorten vähäisestä äänestysaktiivisuudesta ja kokemuksista, joiden mukaan yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttaminen ei ole heidän tehtävänsä vaikutti hankkeen kohderyhmän valintaan.
Samaan aikaan, kun osa nuorista on todella aktiivisia, toiset jäävät, tai jättäytyvät lähes kokonaan yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle. Kirjasto tilana voisi olla hyvä paikka myös näiden nuorten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen, sanoo Vaara-kollektiivin Panu Huotari.
Hankkeessa hyödynnetään Kajaanin kaupunginkirjaston tiloja. Tarkoituksena on myös kehittää kirjastoa luontevana kansalaistoiminnan paikkana. Kirjasto on puolueeton tila, eräänlainen kaupungin asukkaiden yhteinen olohuone, jossa eri lähtökohdista tulevien ihmisten on luontevaa kohdata toisiaan. Kirjaston tiloja ja palveluja onkin jo pidemmän aikaa kehitetty muuhunkin, kuin kirjojen lukemiseen ja lainaamiseen. Tämä tunnistetaan myös kirjastolaissa, jonka tavoitteisiin kuuluu mm. edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. Toimivassa demokratiassa aktiivisen kansalaisuuden ja osallisuuden tulee olla muutakin kuin kannatuksen ilmaisemista vaaliuurnilla.
Oppimismenetelmänä pääkirjastolla pidettävissä toiminnallisissa työpajoissa käytetään soveltavaa draamaa. Saimme viime keväänä hyviä kokemuksia soveltavan draaman käytöstä päätöksenteon apuvälineenä ja osallisuuden lisääjänä, sekä työpajatyössä yläkoulu- ja lukioikäisten kanssa Kuhmon kaupungin draamallisen kansalaisraadin työpajoissa. Näen tälle hyvää jatkumoa tässä hankkeessa, Huotari kertoo.
Osallisuus- ja kansalaisaktiivisuuskysymykset nousivat yllättäen isosti esiin Ukrainassa syttyneen sodan myötä. Avustuskeräykset, sodanvastaiset mielenosoitukset ja hallinnon ja median avoimuuteen ja sen puutteisiin liittyvät kysymykset ja keskustelut näkyvät nyt syystäkin mm. sosiaalisten medioiden syötteissä.
Sotaa ennenkin on ollut runsaasti esimerkkejä tavallisten ihmisten pyrkimyksistä vaikuttaa yhteiskuntaan, kuten ilmaston- ja luonnosuojeluun keskittyneet laajat liikkeet, rasismin vastainen toiminta, sekä covid-epidemian ympärillä käyty kansalaiskeskustelu ja aktivismi. Aina yhteiskunnalliseen osallistumiseen ei tarvita mielenosoituksia, vaan edetä voi myös virallisia teitä, adresseilla ja suorilla yhteydenotoilla päättäjiin ja viranhaltijoihin. Usein tämä koetaan kuitenkin työlääksi ja vaikeaksi, sekä vaikutuksiltaan vähäiseksi. Kuntatasolla onkin demokratian toteutumiseksi tärkeää etsiä keinoja päätöksenteon läpinäkyvyyden parantamiseen ja vuoropuhelun lisäämiseksi.
Kriisiaikojen informaatiotulvan keskellä suureen arvoon nousee myös medialukutaito. On tärkeää osata erottaa oikea tieto väärästä, sekä tunnistaa erilaisia tiedottamisen ja viestinnän tapoja ja tarkoituksia. Pelkällä otsikoinnilla, tai näkökulman valinnalla voidaan saada saman aiheen sinänsä totuudenmukaiseen uutisointiin täysin toisistaan poikkeavia mielleyhtymiä. Mediat, niin pienet, kuin suuret ovat vahvoja yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineitä, minkä mm. ammattimaiset uutistoimittajat tiedostavat hyvin. Ymmärrys erilaisista vaikuttamisen keinoista ja mahdollisuuksista, sekä medialukutaito kuuluvatkin nykyajan tärkeimpiin kansalaistaitoihin, joihin jokaisen olisi hyvä tutustua.
Osallisuuden tila -työpajoihin osallistuu huhtikuussa kolme 5. luokkaa Kajaanin keskuskoululta ja kolme 9. luokkaa Kajaanin lyseolta. 5.- ja 9. luokkalaisille suunnitellaan toisistaan poikkeavat työpajat. Tämän lisäksi kirjaston henkilökunta saa oman työpajansa, jossa keskitytään nimenomaan kirjaston mahdollisuuksiin edesauttaa kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia. Hankkeen rahoittaa Pohjois-Suomen aluehallintaviraston erityisavustuskokonaisuudesta, jossa aluehallintavirastot ovat rahoittavat yhteensä 38 hanketta kuntien yleisten kirjastojen demokratian edistämistyöhön.