Kajaanin Mamsellin torstaina 11.4. järjestämässä verkostotapaamisessa keskusteltiin Kainuun alueen ruokapalvelutuotannon huoltovarmuudesta ja tutustuttiin Kainuun evakuointikeskuksen toimintamalliin sekä vuoden alussa perustettuun Ruokapalvelupooliin.
Huoltovarmuus tarkoittaa yhteiskunnan kykyä selviytyä mahdollisissa häiriötilanteissa ja kriiseissä mahdollisimman vähin erityisjärjestelyin ja haitoin. Tällaista valmiutta saadaan aikaan hyvällä etukäteissuunnittelulla, mahdollisia riskejä kartoittamalla sekä toimintoja kehittämällä.
Hyvinvointialueuudistuksen myötä ruokapalvelutuotannon kenttä on Kainuussakin muuttunut merkittävästi, ja tämä haastaa osaltaan varautumista ja riskienhallintaa. Alueellisen varautumisen ja toimintakyvyn kehittämiseen tarvitaankin poikkihallinnollista ja monialaista yhteistyötä.
Ruokapalvelupooli tukee huoltovarmuuden kehittämisessä
Tämän vuoden alussa valtakunnalliseen Huoltovarmuusorganisaatioon perustettu Ruokapalvelupooli tukee ruokapalvelutoimijoiden yhteistyötä huoltovarmuuden kehittämisessä. Ruokapalvelupoolin poolisihteerinä toimiva Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n valmiuspäällikkö Virpi Kulomaa oli Kajaanissa esittelemässä poolin toimintaa.
Julkisissa ruokapalveluissa valmistetaan vuosittain yli 350 miljoonaa ateriaa esimerkiksi päiväkoteihin, kouluihin, sairaaloihin ja varuskuntiin.
– Ruokapalvelut onkin tunnistettu tärkeäksi linkiksi suomalaisen elintarvikehuollon ketjussa ja selvitysten perusteella oman poolitoiminnan käynnistämiselle oli selkeä tarve, Kulomaa totesi.
Ruokapalvelupooli on osa elintarvikehuollon sektoria, johon kuuluvat myös alkutuotanto-, elintarviketeollisuus- sekä kauppa- ja jakelupooli ja KOVA-toimikunta, joka toimii kotitalouksien omatoimisen varautumisen kehittämisverkostona (esimerkiksi 72 tuntia -varautumissuositus).
Kulomaan mukaan Ruokapalvelupoolin tehtäviin kuuluvat esimerkiksi toimialan tilannekuvan muodostaminen, varautumisen nykytilanteen kartoittaminen ja toimintamallien kehittäminen sekä hyvien käytänteiden jakaminen.
– Aktiivinen vuoropuhelu ja yhteistyö ruokapalvelualan yritysten ja verkoston kanssa ovat toiminnassa avainasemassa.
Kainuussa ruokahuollon varautumista kehitettiin projektityönä
Kainuun kuntien ruokahuollon varautumisesta tilaisuudessa puhunut Kajaanin Mamsellin johtaja Tuija Vuorinen totesi kuntien ja kuntayhtymien yleisen varautumisvelvollisuuden perustuvan valmiuslakiin.
Kunta tuottaa sille lakisääteisesti kuuluviin tehtäviin liittyvät ruokapalvelut ja varautuu näiden palvelujen jatkuvuuden varmistamiseen erilaisissa häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa.
– Kunnalla on vastuu ruokapalvelunsa toimivuudesta, vaikka palvelun tuottajana olisikin yksityinen yritys, säätiö tai muu peruskunnan ulkopuolinen toimija, Vuorinen korosti.
Kainuun kuntien yhteisessä kehitysprojektissa kunnat laativat ja päivittivät ateria- ja puhtaanpidon valmiussuunnitelmia sekä tarvittavia toimintakortteja.
– Toimintakortit ovat yksi keskeinen keino ohjata erilaisissa häiriötilanteissa tarvittavien toimenpiteiden toteutusta, Vuorinen kertoi.
Sotkamon kunnan ateria- ja siivouspalvelujohtaja Airi Hyvösen mukaan valmiusmateriaalia on myös päivitetty yhdessä alueellisen riskiarvion 2023 pohjalta.
– Kuntien yhteistyö jatkuu edelleen. Jatkossa materiaalien ja toimintamallien ajantasaisuutta tarkastellaan vuosittain, Hyvönen kertoi.
Kajaanin kaupungin riskienhallintakoordinaattori Teemu Korhonen esitteli tilaisuudessa Kainuun valmiusfoorumin toimintaa. Valmiusfoorumin tavoitteena on yhteistyön avulla kehittää Kainuun maakunnan alueen kokonaisturvallisuutta sekä kriisinsietokykyä kaikissa turvallisuustilanteissa.
– Toimintaperiaatteena on avoimeen ja tasavertaiseen kumppanuussuhteeseen perustuva verkostoyhteistyö, jossa toimijoina on viranomaisten ja kuntien lisäksi myös elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajia, Korhonen totesi.
***
Kuvassa vasemmalta lähtien: Airi Hyvönen (ateria- ja siivouspalvelujohtaja, Sotkamon kunta), Marjo Piirainen (kehityspäällikkö, Kajaanin Mamselli), Marika Jaakola (palvelusuunnittelija, Kajaanin Mamselli), Tuija Vuorinen (johtaja, Kajaanin Mamselli), Virpi Kulomaa (MaRa:n valmiuspäällikkö ja ruokapalvelupoolin poolisihteeri), Kirsi Miettinen (valmiussuunnittelija, Leijona Catering Oy), Päivi Ahola-Anttonen (palveluyksikköpäällikkö, Kainuun HVA), Teemu Korhonen (riskienhallintakoordinaattori, Kajaanin kaupunki).
Etänä tilaisuuteen osallistuivat Eija Kangasoja (toimitusjohtaja PPE-Köökki Oy) ja Petri Sipilä (yrityspalvelupäällikkö, Ylivieskan kaupunki).