Kyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa kainuulaisten terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä sekä asukkaiden ajatuksista, toiveista ja tarpeista. Kyselystä saadaan tietoa myös paikallisesti kajaanilaisten hyvinvoinnista.
Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Vastauksia saatiin kaikista Kainuun kunnista ja yhteensä kaikista kunnista vastauksia tuli 1170. Kajaanin osalta vastauksia saatiin 247, ja näitä vastauksia tullaan hyödyntämään alueen hyvinvointisuunnitelman ja -kertomuksen laatimisessa.
Yhteenveto kajaanilaisten vastaajien vastauksista
Suurin osa vastaajista oli naisia (80 %). Eniten vastaajia saatiin ikäryhmästä 30–65 –vuotiaat (68 %).
Kajaanilaisista elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi arvioi 72 %, kun taas erittäin huonoksi tai huonoksi elämänlaatunsa arvioi 10 %. Tyytyväisimpiä vastaajat ilmoittivat olevansa asuinympäristöönsä, toimintakykyynsä, ihmissuhteisiinsa, sekä itseensä. Eniten tyytymättömyyttä esiintyi liittyen fyysisen terveyden haasteisiin ja taloudelliseen tilanteeseen.
Hyvinvointia tukeviksi tekijöiksi kajaanilaiset nostivat useimmiten perheen ja ystävät, vakituisen työn ja taloudellisen vakauden, liikunnan ja terveyden, hyvät liikunta- ja harrastusmahdollisuudet, sekä turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön. Hyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi koettiin sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät haasteet kuten pitkät hoitojonot, taloudelliset haasteet ja hintojen nousu, maailmanpoliittinen tilanne ja epävarmuus tulevaisuudesta, työhön ja jaksamiseen liittyvät haasteet, sekä yksinäisyys ja mielenterveyden haasteet.
87 % vastanneista kajaanilaisista koki asuinympäristönsä melko turvalliseksi tai erittäin turvalliseksi. Suurimpina turvallisuusriskeinä koettiin liukkaus, tietoliikennehäiriöt, sähkökatkot, ilkivalta ja rikollisuus sekä sairauskohtaukset.
89 % vastaajista ilmoitti omaavansa haaveita; yleisimpiä haaveita olivat terveyden säilyminen, mahdollisuus matkustella, perhe-elämään liittyvät haaveet, sekä taloudellinen vakaus.
Suurin osa vastaajista kertoi varautuvansa häiriötilanteisiin esimerkiksi kuivamuonalla, sekä kynttilöillä ja taskulampuilla. Osa vastaajista ei ollut tehnyt erityisiä varautumistoimenpiteitä.
Kysymys ”Koen voivani vaikuttaa itseäni koskeviin asioihin asuinkunnassani” jakoi kajaanilaisten mielipiteitä. Täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä oli yhteensä 36 % vastanneista, kun taas täysin tai jokseenkin eri mieltä oli 38 % vastanneista. 26 % ilmoitti, ettei ole samaa eikä eri mieltä.
Liikunnan osalta 64 % vastanneista ilmoitti harjoittavansa liikuntasuositusten mukaisesti lihaskuntoa ja liikehallintaa vähintään 2 kertaa viikossa, ja 43 % harrastavansa hengästyttävää liikuntaa 2–4 kertaa viikossa. Suurin osa kajaanilaisista ilmoitti olevansa arkiliikkujia (61 %) ja erityisesti luontoliikunnan merkitystä korostettiin. 33 % vastaajista ilmoitti haittoja tai esteitä päivittäisessä liikkumisessa; erityisesti korostuivat tuki- ja liikuntaelinvaivat kuten lihas- ja nivelkivut sekä nivelrikko, mutta myös hengitys- ja verenkiertoelimistön haasteet sekä taloudelliset esteet.
Ravitsemussuosituksista esiin nousi runsas ravitsemussuositusten mukainen vihanneksien tai juuresten sekä marjojen tai hedelmien käyttö; suurin osa oli syönyt näitä vähintään 2–6 kertaa viimeisen viikon aikana. Kasviproteiinia taas käyttivät harvemmat – 28 % vastaajista ilmoitti, ettei ollut nauttinut kasviproteiinia (esimerkiksi tofu, soijavalmisteet, linssit, pavut, herneet) lainkaan viimeisen 7 vuorokauden aikana.
Suurin osa kajaanilaisista vastaajista kokee kulttuuripalvelut tärkeinä mielen virkistyksen ja hyvinvoinnin kannalta. 60 % vastaajista arvioi kulttuuripalveluiden saavutettavuuden hyväksi tai erittäin hyväksi. 50 % vastaajista koki kulttuuripalveluiden tarjonnan sisällön hyväksi tai erittäin hyväksi.