Kaupunginvaltuusto kokoontui torstaina 12.9. Kajaanin lukion auditoriossa pidettyyn syksyn valtuustoseminaariin, jossa käytiin päivän aikana läpi kuntatalouden ajankohtaisia asioita sekä ensi vuoden talousarvion keskeisimpiä sisältöjä.
Seminaarin avauksessa oli mukana neljän hengen ystävyyskaupunkidelegaatio USA:n Marquettesta. Valtuuston puheenjohtaja Eila Aavakare toivotti vieraat lämpimästi tervetulleeksi Kajaaniin.
Seminaarissa kuultiin esimerkiksi Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtosen kattava ajankohtaiskatsaus sekä Kuntaliiton erityisasiantuntijoiden Kyösti Värrin ja Essi Ratian alustus toisen asteen rahoitusuudistuksesta. Maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen taustoitti seminaarin osallistujia hallituksen käynnistämistä Pohjoisen ja Itäisen Suomen ohjelmista.
Kaupunginjohtaja Jari Tolonen totesi pitämässään yleiskatsauksessa, kuinka Kajaanissa ollaan kuntatalouden haasteista huolimatta hyvällä tiellä elinvoimaisuuden kasvattamisessa.
– Kaupunki on ollut aktiivisesti mukana edistämässä kasvua ja elinvoimaisuutta. Esimerkiksi datakeskushankkeiden parissa Kajaanin kiinnostavuus kansainvälisten investorien keskuudessa on korkealla tasolla, Tolonen huomioi.
Talousjohtaja Joni Partanen nosti puheenvuorossaan esille kuntien ajankohtaisia talousnäkymiä. Positiivista on, että Suomen talous kääntyi pieneen kasvuun vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Kuntatalous säilyy kuitenkin myös tulevina vuosina selvästi alijäämäisenä. Elokuun loppupuolella toteutetun Kuntaliiton barometrin mukaan kuntien talousjohtajista yli puolet arvioi kuntansa talousnäkymien olevan vuoden päästä huonot tai erittäin huonot.
Partanen totesi, että lähivuodet ovat myös täynnä erilaisia kuntatalouteen vaikuttavia uudistuksia. Yksi tällainen on vuoden vaihteessa toteutuva TE-palveluiden uudistus, jolloin työvoimapalveluista tulee osa jokaisen kunnan peruspalveluja. Uudistuksen vaikutuksia on vielä vaikea ennakoida luotettavasti. On kuitenkin selvää, että työllisyys ja työttömyys vaikuttavat jatkossa kuntatalouteen entistä vahvemmin.
– Osana uudistusta kuntien rahoitusvastuu työttömyysturvasta kasvaa ja valtion vastaavasti pienenee, Partanen sanoi.
Perusopetuksessa pidetään ryhmäkoot maltillisina
Sivistysjohtaja Mari Selin kertoi, että kaupungin sopeuttamisohjelmassa esitettyjä toimia on sivistystoimialalla ryhdytty toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan etupainotteisesti nyt alkusyksystä.
– Toimintaa pyritään sopeuttamaan lasten ja nuorten määrän vähenemiseen siinä aikataulussa kuin se eri toiminnoissa on vain mahdollista.
Perusopetuksen va. johtaja Kalle Komulaisen mukaan perusopetuksen osalta on hyvin keskeistä, että sopeuttamissuunnitelmassa määritellyt toimenpiteet toteutetaan. Hän korosti, että tässä palvelurakenteen muutostilanteessa on tärkeää pitää ryhmäkoot maltillisina.
– Perusopetuksessa panostetaan riittävään ja oikea-aikaiseen tukeen pitämällä ryhmäkoot maltillisina ja resursoimalla erityisopetukseen.
Teatterinjohtaja Anni Mikkelsson avasi seminaarissa hallituksen päättämien taiteen ja kulttuurin määrärahojen leikkausten mahdollisia vaikutuksia Kajaanin kaupunginteatteriin. Hän kertoi, että ensimmäisten arvioiden mukaan leikkaukset tarkoittavat Kajaanin kohdalla noin 100 000 euron leikkauksia. Summa tulee tarkentumaan lokakuussa.
– Joka tapauksessa summa on merkittävä ja lisää leikkauksia on tulossa myös vuodelle 2026, Mikkelsson huomautti.
Tekninen johtaja Jussi Heikkinen kertoi ympäristöteknisen toimialan näkymistä ensi vuodelle. Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki jakautuu vuoden vaihteessa rakentamislaiksi ja alueidenkäyttölaiksi. Heikkinen arvioi, että tämän lakimuutoksen seurauksena rakennuslupatulot pienenevät noin 30 prosenttia ja vastaavasti neuvonnan tarve tulee lisääntymään.
Hänen mukaansa ympäristöteknisen lautakunnan talousarvio on laadittu talouden sopeuttamisohjelma huomioiden, joka tarkoittaa nykyisen palvelutason ja -laajuuden heikentämistä.
Kehitysjohtaja Risto Hämäläinen esitteli seminaarissa Kajaanin keskeisiä kehittämishankkeita ja Kainuun aluetaloudellisia näkymiä. OP-ryhmän ekonomistit julkaisivat viime toukokuussa maakuntakohtaiset talousnäkymät ja ennusteet vuosille 2023-2025. Tässä vertailussa Kainuu on talouskasvun kärjessä ja ennusteen mukaan kasvu myös jatkuu.
Tässäkin yhteydessä haasteena on maakuntamme väestönkehitys, sillä talous ei voi kasvaa loputtomasti ilman väestönkasvua.
– Investoinnit tarvitsevat osaajia ja Kainuu tarvitsee uusia asukkaita huoltosuhteen tasapainottamiseksi, Hämäläinen kiteytti.