Kajaanin kaupunginvaltuusto kokoontui perjantaina 15.9. valtuuston puheenjohtaja Eila Aavakaren johdolla Kainuun musiikkiopiston Kouta-saliin seminaariin, jossa käytiin päivän aikana toimialoittain laajasti läpi kaupungin talousarvion 2024 ja taloussuunnitelman 2025–2026 keskeisiä teemoja. Tilaisuudessa kuultiin katsauksia myös esimerkiksi talouden laajemmasta tilannekuvasta, valtionosuuksien kehittymisestä ja toisen asteen koulutuksen näkymistä.
Kaupunginjohtaja Jari Tolonen alleviivasi seminaarin avauspuheessaan, että kaupungin kehittämiseen ja laajaan yhteistyöhön kehittämisessä täytyy jatkossakin panostaa vahvasti.
– Veto- ja pitovoiman kannalta on hyvin tärkeää, että palvelutaso pidetään Kajaanissa hyvässä iskussa, Tolonen sanoi.
Kajaanin kaupungin talousjohtaja Joni Partanen kiinnitti talouden laajemmasta tilannekuvasta puhuessaan huomiota siihen, että kansainvälinen suhdannekehitys on jälleen heikkenemässä. Inflaatio kyllä hidastuu, mutta toivottua verkkaisemmin, ja epävarmuustekijöitä on maailmalla todella runsaasti.
– Tämä kokonaisuus vaikuttaa tietysti kasvavina kustannuserinä myös kaupungin palveluihin, Partanen totesi.
Positiivisena näkymänä on hänen mukaansa vihreän siirtymän investointiaikeiden valtava mittaluokka ja potentiaali, kokonaisuudessaan noin 140 miljardia euroa.
– Toivottavasti saamme tällä sektorilla myös Kajaaniin hyviä investointeja kasvua vauhdittamaan.
Huojentavaa talousnäkymissä on ostovoiman kääntyminen kasvuun. Kuitenkin vuosi 2024 tietää Partasen mukaan vaikeita aikoja kuntien talouteen; kertaerät poistuvat, kulut kasvavat ja valtionosuudet vähenevät.
Kajaanin taloudellinen tilanne on hänen mukaansa painelaskelmien näkökulmasta kohtuullinen, vaikka vuosien 2024 ja 2025 soteosuuksien korotetut takaisinperinnät tuottavatkin tappiollisia vuosia.
– Suunnitelmallista ja napakkaa talouden ohjausta tarvitaan kaikilla tasoilla. Tarvitaan pidemmän aikavälin suunnittelua ennakoiden esimerkiksi väestökehityksen aiheuttamaa rahoitushaastetta, Partanen totesi.
Väestökehitys haastaa kehittämään
Kajaanin kouluverkko on hyvässä kunnossa verrattuna moneen muuhun paikkakuntaan. Sivistysjohtaja Mari Lyyra kertoi seminaariväelle Kajaanin väestökehityksen vaikutuksista perusopetuksen tulevaan palvelutarpeeseen.
Ennusteiden mukaan oppilasmäärä Kajaanissa tipahtaisi perusopetuksessa hyvin nopealla aikataululla vuoteen 2030 mennessä jopa 800–1000 oppilaalla. Jos Ukrainan pakolaisia jää pysyvästi Kajaaniin, tuo se hieman positiivista nostetta tilastoon.
– Epävarmuuksia tässä ennusteessa toki on, mutta laskeva suunta on täysin selvä, Lyyra totesi.
Hänen mukaansa nyt on yhdessä pohdittava, minkälaiset palveluverkostot tulevaisuuden Kajaanissa on, ja mitä kiinteistöjä halutaan ylläpitää, jotta voimme säilyttää nykyisen hyvän tason perusopetuksessa.
Lyyra kertoi, että perusopetuksessa panostetaan jatkossakin oppilaiden riittävään ja oikea-aikaiseen tukeen, ja tavoitteena on oppilaiden hyvinvointia ja kasvua tukeva turvallinen kouluympäristö.
Varhaiskasvatuksen johtaja Mika Tiihosen mukaan varhaiskasvatuksessa on Kajaanissa valtakunnallisesti verrattuna poikkeuksellisen korkea osallistumisaste.
– Arvioissa on varauduttu siihen, että varhaiskasvatuksen palvelujen tarve edelleen kasvaa.
Tiihonen muistutti, että syntyvyyden lisäksi varhaiskasvatuksen palvelutarpeeseen ja palvelutuotantoon vaikuttavat monet hieman vaikeammin ennustettavissa olevat tekijät. Tällaisia ovat esimerkiksi lasten tuen tarpeiden kasvu, maahanmuutto, joka ei näy syntyvyystilastoissa sekä myös yksityisen varhaiskasvatuksen osuus kokonaisuudesta.
Kajaanissa lasten tuen tarpeeseen vastataan tarvittavilla avustajaresursseilla, ja tuen toteuttamiseksi tavoitellaan myös mahdollisuuksien mukaan lapsiryhmien koon pienentämistä.
Aurinkoenergiaa ja saavutettavuusvajeen korjaamista
Kajaanin kaupunki panostaa energiatehokkuuden parantamiseen muun muassa aurinkovoimaloiden avulla. Tekninen johtaja Jussi Heikkinen kertoi, että Seppälän alueen aurinkovoimala on ollut tuotannossa 3. elokuuta lähtien tuoden selvää säästöä alueen energiakustannuksiin.
– Uudet aurinkovoimalat jäähallille sekä Lehtikankaan koululle ovat hankintaprosessissa, Heikkinen lisäsi.
Kehitysjohtaja Risto Hämäläinen nosti elinvoimakatsauksessaan esille Kainuun haasteet saavutettavuuden osalta. Saavutettavuusvajeen korjaamiseksi tarvitaan valtiolta toimia niin lento- ja junaliikenteen kehittämisen kuin väyläinvestointienkin osalta.
– Valtion on turvattava Kajaanin reittilentoliikenteen pitkäjänteinen jatkuminen Liikenne 12 -toimenpideohjelman kolmen tunnin saavutettavuustavoitteen mukaisesti, mikäli ensisijaista tavoitetta paluusta markkinaehtoisiin reittilentoihin ei saavuteta, Hämäläinen totesi.
Hän korosti myös Kajaanin ammattikorkeakoulun tärkeää roolia Kainuun osaajapulan kitkemisessä. Kajaanin ammattikorkeakoulu on alueen osaavan työvoiman tuottaja, ja Suomen toiseksi tuloksellisin ammattikorkeakoulu opetus- ja kulttuuriministeriön tuloksellisuusmittareiden perusteella.
– KAMKin koulutus myös laajentuu, uutena koulutusvastuuna KAMK alkaa kouluttaa uusia ensihoitajia vuodesta 2024 alkaen, Hämäläinen totesi.