Suomen keskisuuret kaupungit ovat yhteistyössä valmistelleet kuluvana vuonna kasvukaupunkien edunvalvontaverkostoa vahvistaakseen yhteistä sanomaansa kansallisessa ja eurooppalaisessa kaupunkipolitiikassa ja lisätäkseen vuoropuhelua valtiokumppanin suuntaan. Kyse on voimallisesta toimijasta. Suomen 16 keskisuuresta (40 000–100 000 asukasta) kaupungista päätöksen verkostoon liittymisestä on tehnyt jo 13 kaupunkia.
Uuden foorumin isäntäorganisaationa aloittaa Hämeenlinnan kaupunki. Verkosto on jo tehnyt aktiivista vaikuttamistyötä ja ottanut kantaa esimerkiksi hallituksen kaavailemiin valtionosuuksien lisäleikkauksiin. Toiminta käynnistyy virallisesti vuoden 2024 alussa.
– Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa kaupunkipolitiikka ja valtion sopimuksellinen yhteistyö kaupunkien kanssa on näkyvässä asemassa. Sen konkretisoimiseksi on käynnissä useampia aloitteita ja toimenpiteitä. Keskisuurten kasvukaupunkien verkosto tarjoaa meillekin uuden vahvan edunajamisen väylän valtion suuntaan, Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen toteaa.
Hänen mukaansa valtiokumppanuuden sopimuksiin ehdotetuista teemoista Kajaania kiinnostaa monistakin syistä veto- ja pitovoiman vahvistaminen, johon kaupunki panostaa jo muutenkin merkittävästi esimerkiksi markkinoinnin keinoin.
– Kaupunkien veto- ja pitovoiman yksi merkittävä tekijä on kulttuuri, ja Kajaani on jo nyt paljon kokoaan suurempi kulttuurikaupunki. Näkisin kulttuurimaineemme edelleen vahvistamisen perusteltuna teemana kaupungin ehdotukseksi kasvukaupunkisopimukseen valtion kanssa, Tolonen arvioi kasvukaupunkien verkoston merkitystä.
Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviaisen mukaan tavoitteena on luoda ketterä ja vaikuttava verkosto 40 000–100 000 asukkaan kaupunkeja yhdistävien kysymysten esiin nostamiseksi ja parhaiden käytäntöjen jakamiseksi.
– Samalla tuomme ponnekkaasti esiin näiden kaupunkien merkitystä kansalliselle kaupunkipolitiikalle ja erilaisten alueiden elinvoimalle, Parviainen toteaa.
Verkosto tähtää aktiiviseksi ja tunnustetuksi toimijaksi
Samalla kun 13 kasvukaupunkia päätti yhteiseen verkostoon liittymisestä, ne hyväksyivät keskinäisen yhteistyön sopimuksen sekä valtiokumppanuuden sopimusluonnoksen, josta neuvotellaan teemasopimusten muotoutuessa vuoden 2024 alussa. Sopimuksissa nostetaan esille kolme pääteemaa, joihin liittyvää yhteistyötä ja edunvalvontaa kasvukaupungit haluavat voimallisesti ja määrätietoisesti kehittää. Teemat kytkeytyvät erityisesti teollisuuden paluun edistämiseen, kansainvälistymiseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen, kestävän yhdyskuntarakenteen suunnitteluun sekä kasvukaupunkien veto- ja pitovoiman vahvistamiseen.
Kasvukaupungit korostavat, että keskisuurten kaupunkien merkitys koko Suomen hyvinvointiyhteiskunnan menestymiselle ja kilpailukyvylle on korvaamatonta. Verkoston kaupungeissa asuu noin 830 000 asukasta ja ne ovat muun muassa merkittäviä maakunta- tai alueellisia keskuksia, työllistäjiä, kokonaisturvallisuuden ja hiilineutraalin yhteiskunnan rakentajia, innovaatioalustoja sekä investointikohteita.
Kasvukaupunkien yhteistyö lähti liikkeelle aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n yhdessä Hypo-pankin, Rakennusteollisuus RT:n, Kuntaliiton sekä Hämeenlinnan, Hyvinkään ja Kokkolan kaupunkien kanssa toteuttaman, järjestyksessään kuudennen kaupunkipolitiikan tiekartan myötä. Tiekartan teemana oli keskisuurten kaupunkien renessanssi ja uusi tuleminen. Tarve yhteistyöverkoston ja yhteisen edunvalvontaverkoston perustamiselle oli yksi keskeisistä tiekartassa esitetyistä havainnoista.
Verkostoon ovat liittyneet Hämeenlinna, Hyvinkää, Kokkola, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli, Pori, Porvoo, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki ja Vaasa. Kajaanin kaupunki käsittelee liittymistä verkostoon joulukuussa.