Valtiovarainministeriö julkaisi perjantaina 17.11.2023 tiedotteen verotustietojen päivittymisestä sote-siirtolaskelman osalta. Myöhemmin maanantaina hallitus kertoi jaksottavansa leikkaukset vuosille 2025-2027. Päivitysten myötä kuntien valtionosuuksia leikataan pysyvästi ja merkittävästi ennakoitua enemmän. Asukasta kohden vaikutukset ovat vuositasolla jopa 80 lisää aiemmin ilmoitettuihin leikkauksiin. Leikkausten jaksotus sekä valtionosuuksien määräaikaisilla lisäyksillä ja -vähennyksillä operoiminen eivät valitettavasti poista sitä tosiasiaa, että lisäleikkaukset tosiasiallisesti heikentävät kuntataloutta ja pakottavat kunnat suunniteltua tiukempiin säästötoimiin. Nyt kaavaillut hallituksen toimet näyttäytyvät ristiriitaisilta myös hallitusohjelman tavoitteiden kanssa.
Mittavilla leikkauksilla on pitkäaikaisia vaikutuksia etenkin sivistys- ja hyvinvointipalvelujen järjestämiseen; esimerkiksi varhaiskasvatukseen, perusopetukseen sekä nuorisopalveluihin. Kyse on kuntien keskeisimmistä tehtävistä. Samalla kuntien vastuut ja velvoitteet säilyvät samoina myös tulevina vuosina kuitenkin niin, että TE-palvelut siirtyvät kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta tuoden myös uusia taloudellisia riskejä.
Ilman hallituksen päättämiä, täysimääräisiä ja todellisia kompensaatioita kunnat ovat lähivuosina pakotettuja kivuliaisiin leikkauksiin, jotka eivät ainoastaan heikennä kuntien tärkeimpiä tuottamia palveluita, vaan aiheuttavat pitkäkestoisia negatiivisia vaikutuksia erityisesti lapsiin ja nuoriin. Vaikutukset eivät jää ainoastaan kuntasektorille, vaan leikkaukset tulevat pidemmällä ajalla heijastumaan kielteisesti myös hyvinvointialueiden järjestämiin psykososiaalisiin palveluihin kasvavina kustannuksina.
Valtionosuuksien leikkaukset, jaksotuksesta huolimatta ovat isku vasten hallituksen omaa hallitusohjelmaa, jonka mukaisesti hallitus on sitoutunut edistämään lapsimyönteistä politiikkaa kaikilla tasoilla sekä toteuttamaan lapsi- ja perhevaikutusten arviointia päätöksenteossa yhteiskunnassa, jossa erityisesti nuorten kokema pahoinvointi on vain lisääntynyt. Lisäleikkaukset herättävät epävarmuutta siitä, ovatko hallitusohjelman lisäpanostukset ”Osaavaan Suomeen” realistisia, kun tosiasiallisesti kuntien rahoitusta ollaan leikkaamassa.
Samalla leikkaukset muuttavat koko kuntasektorin talouden kuvaa ja lisäävät monissa kunnissa riskiä talouden painumisesta alijäämäiseksi tai entisestään lisäävät alijäämää. Tästä seuraa velkamäärän kasvun kiihtyminen sekä pitkällä tähtäimellä palveluiden rapautuminen.
Lisäleikkausten taustalla on nähtävästi pääomatulojen arvioitua heikompi kehitys ja siten myös pienempi verokertymä. Kasvukaupungit muistuttavat, etteivät kunnat ole saaneet lainkaan tuloja tästä verokertymästä. Nyt kuitenkin lisäkustannus ollaan siirtämässä kuntien hartioille.
Reaktiivisen kuntapolitiikan sijaan kasvukaupungit odottavat valtionhallinnolta ennakoivaa, tiiviiseen ja tasavertaiseen vuoropuheluun perustuvaa päätöksentekoa, jolloin päätösten vaikutuksia kuntien järjestämiin palveluihin ja kuntalaisten arkeen voidaan uskottavasti arvioida.
– Kuntien voimakas reagointi odottamattomaan ja huonosti ajoitettuun valtionosuusmuutokseen on ollut vaikuttavaa. Erityisen tärkeää on ollut nopea toiminta, josta osoituksena on myös tämä kasvukaupunkien yhteisen kannanoton tekeminen pikaisella aikataululla, Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen toteaa.
Kasvukaupungit esittävät suunniteltujen lisäleikkausten peruuttamista tai neuvottelujen käynnistämistä valtion täysimääräisten kompensaatioiden järjestämiseksi.
Keskisuuret kaupungit ovat lisänneet yhteistyötä ja päättäneet järjestäytymisestä 2023 kasvukaupunkien verkostoksi. Verkostoon kuuluu yhteensä 14 keskisuurta, 40 000 – 100 000 asukkaan kaupunkia, jotka ovat Pori, Kouvola, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Seinäjoki, Rovaniemi, Mikkeli, Porvoo, Salo, Kotka, Kokkola, Hyvinkää ja Kajaani.