Kajaanin kaupunki käynnistää palveluverkkoselvityksen laatimisen – monialainen työryhmä nimetty

Lasten ja nuorten määrä vähenee Kajaanissa voimakkaasti ikäluokkien pienenemisen seurauksena. Ikäluokkien pieneminen ei kosketa yksinomaan Kajaania, vaan kysymyksessä on valtakunnallinen ilmiö.

Kaupunginjohtaja Jari Tolonen on nimennyt monialaisen palveluverkkotyöryhmän laatimaan palveluverkkoselvityksen, jonka keskeisenä lähtökohtana on lasten ja nuorten määrän voimakas väheneminen.

– Palveluverkkoselvityksessä tulee tarkastella varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon lisäksi näihin liittyviä tukipalveluita sekä muita erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuja palveluita ja niiden laajuutta, Tolonen kertoo.

Hänen mukaansa työryhmän on jätettävä selvityksensä viimeistään 30.4.2024, jotta palveluverkkoselvityksen sisältö voidaan ottaa huomioon vuoden 2025 talousarvion valmistelussa.

– Palveluverkkoselvitys laaditaan avoimesti eri toimialojen yhteistyössä kuntalaisia ja erityisesti palvelujen käyttäjäryhmiä mukaan osallistaen, Tolonen toteaa.

Työryhmän puheenjohtajana toimii sivistysjohtaja Mari Lyyra ja sihteerinä viestintäsuunnittelija Jarkko Piirainen. Työryhmän jäseniä ovat vs. perusopetuksen johtaja Kalle Komulainen, varhaiskasvatuksen johtaja Mika Tiihonen, rehtori Jaakko Vehkaperä, tekninen johtaja Jussi Heikkinen, toimitilapäällikkö Markku Haverinen, kaupungininsinööri Matti Nousiainen, talousjohtaja Joni Partanen, henkilöstöjohtaja Jyrki Komulainen, Mamselli-liikelaitoksen johtaja Tuija Vuorinen ja henkilöstön edustajina Heikki Kallunki ja Hannele Rautiainen.

– Palveluverkkotyöryhmän ensimmäinen kokoontuminen on marraskuussa viikolla 45. Palveluverkkotyöryhmä tiedottaa työskentelynsä etenemisestä Kajaanin kaupungin verkkosivuilla sekä kaupungin sosiaalisen median kanavissa, sivistysjohtaja Mari Lyyra kertoo.

Taustaa:

Perusopetuksen oppilasmäärän väheneminen vaikuttaa suoraan opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuteen sitä vähentävästi. Oppilasmäärän merkittävällä vähenemisellä on vaikutusta myös perusopetuksessa annettavaan tuntimäärään ja henkilöstömäärään. Samaan aikaan lasten ja nuorten tuen tarve kasvaa ja varhaiskasvatuksen osallistumisaste näyttäisi jatkavan nousuaan.

Henkilöstön eläköitymisen hyödyntäminen siten, että henkilöstö vastaa tulevaan palvelutarpeeseen edellyttää huolellista, pitkäjänteistä ja ennakoivaa suunnittelua.

Nykymallilla palveluja järjestetään sekä kaupungin omissa että vuokrakiinteistöissä. Kiinteistökustannukset ovat hintojen nousun seurauksena kasvussa. Lisäksi kiinteistöihin kohdistuu investointitarpeita.

Palveluverkkoselvityksessä on otettava huomioon palveluverkkoon liittyvät tekijät kokonaisuudessaan: missä palveluja järjestetään, miten palveluja voidaan kehittää pitäen samalla huolta talouden tasapainosta, miten tilojen käyttöä voidaan suunnitella ja toteuttaa mahdollisimman resurssiviisaasti jne. Lisäksi on otettava huomioon mahdollisuus yhdistää palveluja samoihin tiloihin, ja luopua rakennuksista tavoitteena mahdollisimman tehokas tilojen käyttö.

Lisäksi selvityksessä kiinnitetään huomiota rakennusten rakentamis-, käyttö-, peruskorjaus- ja purkukustannuksiin. Palveluverkon suunnittelussa huomioidaan olemassa olevien rakennusten ja tilojen sijainti ja kunto eri alueilla. Tulevia palveluverkkoratkaisuja suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon kokonaistaloudellisuus siten, että palveluverkko ja palvelut on mitoitettu tulevaisuuden tarpeisiin siten, että palvelutuotannon kokonaiskustannukset ovat hallittavissa.