Kajaanin entisöidyllä tervakanavalla juhlitaan kesäkuun puolivälissä 15.6.2024 40-vuotisjuhlaa. Juhlapäivänä järjestetään muun muassa kesän ensimmäinen tervansoutunäytös.
Juhlapäivän ohjelmaa:
klo 10 – 11.30 Kauppatorin tervaiset Torisoitot
klo 13 alkaen Tervakanavan soutunäytös
klo 13 – 16 Lussitupa avoinna
klo 14.30 – 16 Päivätanssit Kalkkisillan Laituriterassilla
klo 11 – 17 Crepes Buffet Kartanohotelli Karolineburg
Kajaaninjoen tervakanava on maailman ainoa toiminnassa olevalla tervakanava, jossa järjestetään tervansoutunäytöksiä. Näytökset vievät katsojat historialliselle matkalle, jossa he voivat kokea miten tervaa kuljetettiin aikoinaan kanavan kautta maailmalle jopa 24 000 tervatynnyriä vuosittain. Tervansoutajien lisäksi näet lussivahdit työssään ja kuinka 40-vuotias tervakanava toimii.
Kajaanin tervakanavan historiaa
Kajaaninjoessa rauniolinnan läheisyydessä on nähtävyytenä tervankuljetusveneille mitoitettu kanava, jota tuttavallisesti nimitetään tervakanavaksi. Kesäisin kanavalla järjestetään tervavenenäytöksiä, joissa kerrotaan myös laajemmin tervaperinteestä. Kanavan sulkukamarin pituus on 21 metriä ja leveys 2,4 metriä. Toista tämän kokoista ja tällaista käyttötarkoitusta varten olevaa kanavaa ei maailmasta löydy.
Vapaana virranneessa Kajaaninjoessa oli aikanaan kaksi kohtaa, joita ei tervaveneellä voitu kulkea. Toinen oli Koivukoski ja toinen oli Ämmäkosken putous. Kun Kuhmon ja Sotkamon suunnalta kuljetettiin tervaa Ouluun, vene ja sen tynnyrit piti Kajaanissa kuljettaa hevoskärryillä näiden koskien ohi.
Vuosina 1819-1820 koskien ohittamiseksi rakennettiin puiset kourut, mutta niitäkään ei voitu käyttää täysien tervaveneiden kulkureittinä, vaan suurin osa lastiksi ladotuista tynnyreistä jouduttiin viemään maata pitkin. Vedenkorkeuden vaihtelun vuoksi kouruja ei aina pystytty edes käyttämään ja ongelmaan piti keksiä uusia ratkaisuja.
1840-luvun alussa myönnettiin rahoitus kanavien rakentamiseen. Koivukoskeen nousi suuri hirsirakenteinen sulkulaitos ja Ämmäkosken viereiseen kallioon louhittiin kulkuväylä, joka varustettiin sulkulaittein. Kanavat valmistuivat vuonna 1847 ja ne tulivat suureen tarpeeseen.
Ämmäkosken kanavan viereen rakennettiin vuonna 1880 sulunvartijalle mökki, josta hänellä oli lyhyt matka työtehtäviinsä. Suurimmillaan kanavien käyttö oli 1800-luvun lopussa, jolloin kanavista kulki edestakaisin noin tuhat venettä vuosittain.
Vuonna 1904 Kajaaniin saatiin rautatie ja osa tervatynnyreistä kuljetettiin sen jälkeen junilla Etelä-Suomeen. Tervan kysyntä alkoi myös hiipua ja Kajaaninjoen kanavarakenteetkin olivat huonokuntoiset. Senaatti päätti lakkauttaa kanavat vuonna 1915 ja ne purettiin. Turvallisuussyistä Ämmäkosken kallioon louhittu väylä täytettiin maalla.
1980-luvun alussa Museovirasto sekä Tie- ja Vesirakennuslaitos päättivät kunnostaa Ämmäkosken kanavan. Sen vieressä sijainnut sulunvartijan mökki siirrettiin hieman kauemmaksi vuonna 1982. Kanavaväylä kaivettiin esiin ja sulkurakenteet rakennettiin uudelleen. Entisöity tervakanava vihittiin käyttöön kesäkuussa 1984 ja tämä harvinainen nähtävyys onkin mukava kohde Kajaaninjoen rantoja kiertävien kävelyreittien varrella.
– Antti Mäkinen, museonjohtaja. Teksti julkaistu alun perin Pohjoisen Opas -lehdessä.
Tervetuloa tervakanavalle!
Järjestää: Kajaanin kaupunki yhteistyössä eri yhteistyötahojen kanssa.
Lisätietoja: Satu Pyykkönen, tapahtumatuottaja p. 044 7100 058 satu.pyykkonen@kajaani.fi