Kainuun liitto 22.6.2023 Kainuun suhdannekatsaus 1/2023
Positiivinen suhdannekehitys jatkuu Kainuussa siitäkin huolimatta, että kriisi toisensa jälkeen on synkistänyt aluetalouden ja yrittäjien näkymiä ja ennakko-odotuksia. Tuoreimpien Kainuun suhdannetietojen mukaan aluetalouden ja kärkitoimialojen (matkailu, teknologiateollisuus, biotalous ja kaivannaisala) kasvu on pääsääntöisesti yhä jatkunut ja jopa takonut ennätyksiä. Aluevertailussa Kainuun aluetalouden kasvuvauhti on ollut kovinta jo vuosia verrattuna muihin maakuntiin.
Kainuun kärkitoimialojen yhteenlaskettu liikevaihto on noussut 1,91 miljardiin euroon vuonna 2022. Kasvua edellisvuodesta oli 24 prosenttia. Kärkitoimialojen henkilöstömääräestimaatti kasvoi vuonna 2022 yhteensä viisi prosenttia nousten 7772 henkilöön. Reilu neljännes Kainuun työpaikoista on kärkitoimialojen työpaikkoja.
Kaivannaistoiminta sekä ICT- ja elektroniikkaklusteri kasvattivat liikevaihtoaan yli 43 prosenttia vuonna 2022
”Kainuu on näyttänyt iskunkestokykyänsä eivätkä vallitsevat kriisit ole isossa kuvassa heilauttaneet Kainuun aluetalouden ja kärkitoimialojen hyvää kehitystä”, arvioi erityisasiantuntija Henna Sormunen Kainuun liitosta. Kärkitoimialoilla nähtiin koviakin kasvulukuja vuonna 2022. Liikevaihto kasvoi kaivannaistoiminnassa 43,4 prosenttia, ICT- ja elektroniikkaklusterissa 43,2 prosenttia, energiaklusterissa 28,4 prosenttia, elintarvikeklusterissa 17,1 prosenttia, matkailuklusterissa 13,7 prosenttia ja biotaloudessa 12,8 prosenttia vuotta aiemmasta. Liikevaihto laski hieman metalliklusterissa (-2,2 %) ja metsä- ja puuklusterissa (-0,4 %).
Vuoden 2023 helmikuulle ulottuvien alustavien ja vielä tarkentuvien liikevaihtotietojen mukaan kasvulukuja on ollut erityisesti kaivannaistoiminnassa, matkailussa, biotaloudessa ja energiaklusterissa. Muiden kärkitoimialojen alkuvuosi on alkanut laskusuhdanteissa.
Metsä- ja puuklusteri kasvatti eniten henkilöstömääräänsä vuonna 2022
Kärkitoimialojen henkilöstömäärät kasvoivat vuonna 2022 kaikilla muilla kärkitoimialoilla paitsi kaivannaistoiminnassa ja matkailussa. Eniten kasvua oli metsä- ja puuklusterissa 18,9 prosenttia. Biotaloudessa kasvua oli 11,9 prosenttia, ICT- ja elektroniikkaklusterissa 7,6 prosenttia, elintarvikeklusterissa 6,7 prosenttia, energiaklusterissa 4,8 prosenttia ja metalliklusterissa 1,0 prosenttia. Henkilöstömäärä laski kaivannaistoiminnassa 3,0 prosenttia ja matkailuklusterissa 0,6 prosenttia vuoden takaisesta.
Vuoden 2023 maaliskuulle ulottuvien alustavien suhdannetietojen mukaan henkilöstömäärät ovat ensimmäisellä kvartaalilla kasvaneet kaivannaistoiminnassa, matkailussa, ICT- ja elektroniikkaklusterissa ja metalliklusterissa. Kaikissa biotalouskokonaisuuteen liittyvillä toimialoilla henkilöstömäärien suhdanteet alkoivat laskusuuntaisina vuonna 2023.
Näkymiä kärkitoimialoilla
Biotalouden liikevaihto on noussut yli 690 miljoonaan euroon, josta energiaklusterin liikevaihto on lähes 44 prosenttia ja puu- ja metsäklusterin liikevaihto lähes 40 prosenttia. Biotaloudessa puutuoteteollisuus on kasvanut ja investoinut Kainuussa vahvasti, mutta voimakas kustannusten nousu on tuonut myös kannattavuusongelmia. Kuhmossa toiminut clt-komponenteista puukerrostaloja rakentanut Elementti Sampo Oy ajautui keväällä 2022 konkurssiin. Raakapuun kysyntä on jatkunut vilkkaana ja puun hinnat ovat pysyneet edellisvuoden tasolla, mutta odotettavissa on hintojen nousua. Tuulivoimainvestoinnit ja noussut energian hinta kasvattavat energiaklusterin liikevaihtoa. Biotalouden henkilöstömäärä on noussut 2655 henkilöön.
Kaivannaistoimialan liikevaihdon trendi on jatkanut erittäin vahvaa kasvuaan, jota yhä vauhdittavat raaka-aineiden vahva kysyntä sekä suhteellisen korkealla olevat hinnat. Vihreä siirtymä ja ajoneuvojen sähköistyminen vauhdittaa kasvua. Kaivannaisalan liikevaihto kasvoi yli 43 prosenttia vuonna 2022 nousten lähes 683 miljoonaan euroon. Kaivannaistoiminnan henkilöstömäärä on lähes 1330 henkilöä.
Matkailun liikevaihdon kehitystrendi on noussut pandemiaa edeltävälle tasolle (135 m €) ja kotimaan matkailun tuoma liikevaihdon kasvu jatkuu, vaikka matkailijoiden määrä onkin hieman vähentynyt. Sen sijaan henkilöstömäärä ei ole palautunut 2019 vuoden tasolle. Matkailuklusteri työllistää noin 1400 henkilöä. Työvoimapula on haastava matkailuyrityksille etenkin Kainuussa, missä matkailu– ja ravitsemusalalla kohtaanto-ongelma on ollut maan suurimpia. Matkailun toimialan ympärillä on meneillään useita kehittämishankkeita, mm. charterlentoihin liittyen ja ulkomaisen matkailijajoukon lisäämiseksi.
Teknologiateollisuuden ICT- ja elektroniikkaklusteri on tahkonnut ennätyskasvulukuja vuonna 2022. Liikevaihto kasvoi yli 43 prosenttia nousten lähes 272 miljoonaan euroon. Kasvua selittää muun muassa pelialalla tehdyt sovelluskaupat, mutta myös kokonaisuudessaan toimialan hyvä kehitys, jonka ennakoidaan jatkuvan. Myös henkilöstömäärä on kasvanut 1661 henkilöön. Metalliklusterin liikevaihto supistui hiukan vuonna 2022 ollen noin 134 miljoonaa euroa. Henkilöstömäärä on pysynyt vajaassa 7030 henkilössä useita vuosia. Toimialalle tyypillinen suhdannevaihtelu jatkuu.
Kainuun aluetalous jatkaa kasvuaan
Kainuussa kaikkien toimialojen (TOL A-X) liikevaihto kasvoi 10,6 prosenttia ja henkilöstömäärä 3,9 prosenttia vuonna 2021. Syyskuulle 2022 ulottuvien tietojen mukaan kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi 16,2 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan edellisvuonna. Henkilöstömäärä kasvoi vastaavasti 3,5 prosenttia. Kainuussa vuonna 2015 alkanut positiivinen rakennemuutos ja aluetalouden kasvun trendi on yhä jatkanut kasvuaan pienen pandemianotkahduksen jälkeen.
Kaikkien toimialojen liikevaihdon trendi on ollut viime vuosina kasvusuuntainen lähes kaikissa Kainuun kunnissa. Liikevaihto kasvoi kaikissa Kainuun kunnissa vuonna 2022; suurin kasvu oli Sotkamossa (+27 %) ja Hyrynsalmella (+21,7 %).
Kaikkien toimialojen henkilöstömäärän pitkän ajan suhdannetrendi (pois lukien pandemia-aika) on ollut nousujohteinen Hyrynsalmella, Kajaanissa, Kuhmossa ja Sotkamossa. Henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2022 suhteellisesti eniten Hyrynsalmella (+6 %). Myös Kajaanissa, Sotkamossa, Puolangalla ja Kuhmossa henkilöstömäärät kasvoivat.
Kainuu pyristelee laskuennusteita vastaan
Ennusteiden mukaan Suomen talous ei kasva tänä vuonna, kun hintojen ja korkojen nousu vähentää kotitalouksien kulutusta ja investointeja. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote (BKT) supistuu kuluvana vuonna. Vuosina 2022-2024 talous kasvaisi OP Ryhmän ennusteen mukaan vain seitsemässä maakunnassa Kainuun ollessa yksi näistä.
OP Ryhmän ekonomistien mukaan BKT:n kasvu heijastelee väestön kehitystä ja väestöennustetta, jolloin BKT kasvaisi pääsääntöisesti niillä alueilla, joilla väestökin kasvaa. ”Kainuu on uinut tässä vastavirtaan jo aiemmin kasvattamalla vuosittaista asukaskohtaista BKT:tä maakunnista kaikista eniten koko 2000-luvun ajan, väestön vähenemisestä huolimatta ja OP Ryhmän ekonomistien talousnäkymäkatsauksen mukaan ’jopa hieman yllättäen’, mikä kertonee omaa tarinaansa mielikuvasta Kainuusta nälkämaana”, arvioi Sormunen. Vuonna 2020 (tuorein tieto) Kainuu kasvatti BKT:tä eniten maakunnista, kun koko maassa BKT väheni. Toki BKT:n määrä on edelleen Kainuussa alhainen. Vienti kasvoi Kainuussa reippaasti vuonna 2022; 57 prosenttia.
Kainuuseen suunnitellaan yli 3,5 miljardin ja tuhansia työpaikkoja tuovia investointeja vuoteen 2023 mennessä, jotka toteutuessaan vahvistavat entisestään Kainuun aluetaloutta. Osaavan työvoiman saatavuus on kuitenkin suuri haaste, johon täytyy saada pian ratkaisuja.
Linkki e-julkaisuun, jossa voi tutustua suhdannekatsaukseen kuvaajineen