Itäinen Suomi on pinta-alaltaan noin neljännes Suomesta. Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson alueella asuu lähes miljoona suomalaista. Alueen keskuskaupungit ovat vetureina elinvoiman kehittymiselle, mutta myös valtiolta vaaditaan toimia.
Itäisessä Suomessa on rikkaat luonnonvarat sekä paljon koko maata palvelevaa teollisuutta ja innovatiivista yritystoimintaa. Alueelta saadaan noin 40 % koko Suomen vuotuisesta puuston hakkuukertymästä. Metsä- ja paperiteollisuus on merkittävässä asemassa ja alueella sijaitsee noin puolet maan toiminnassa olevista metallimalmikaivoksista ja teollisuusmineraalikaivoksista. Itäisessä Suomessa on vahvaa matkailupotentiaalia: luonto järvi- ja merialueineen, ainutlaatuinen Saimaa, kulttuuri ja ruokailuelämykset ovat kasvun tekijöitä. Alueen yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat osaajia ja merkittäviä innovaatioita.
Edellä mainitut esimerkit kuvaavat hyvin rakkaan itäisen Suomemme elinvoimaa ja mahdollisuuksia. Mutta meillä on myös haasteemme: Venäjän rajan sulkeutuminen pysäytti rajan ylittävän kaupankäynnin ja matkailun. Perinteisesti vahvat alat ovat vaikeuksissa. Alentuneet vientinäkymät, kohonneet kustannukset ja pakotteiden aiheuttamat vienti- ja tuontirajoitukset heijastuvat myös satamatoimintaan. Rajan ylittävän rautatieliikenteen loppuminen on vaikuttanut dramaattisesti koko logistiikka-alaan. Pelkästään matkailun osalta menetykset aluetaloudelle ovat vuosittain satoja miljoonia euroja.
Seitsemän keskuskaupunkia – Kouvola, Joensuu, Kajaani, Kotka, Kuopio, Lappeenranta ja Mikkeli – ovat aktiivisia elinvoimatoimijoita. Haastavassakaan tilanteessa emme ole jääneet tuleen makaamaan. Päinvastoin: itäisessä Suomessa osataan onnistua.
Alueella on toteutunut ja toteutumassa lukuisia satojen miljoonien tai jopa miljardiluokan investointeja. Esimerkkejä: suuret datakeskushankkeet Haminassa, Kouvolassa, Kajaanissa ja Mikkelissä, Kotkan akkuklusteri, Lappeenrantaan kaavaillut Solar Foodsin kolme tehdasta, Joensuuhun valmisteltava vetytehdas ja Kuopion lääkealan investoinnit.
Vaikka tahtoa on, kaupungit ja maakunnat eivät voi tehdä kaikkea tarvittavaa itse.
Valtio on tunnistanut itäisen Suomen haastavan tilanteen. Olemme luoneet yhteistyössä kehittämisen vision. Nyt odotamme valtiolta konkreettisia panostuksia, jotta itäisen Suomen kasvu saadaan varmistettua ja alueen potentiaali tehokkaasti käyttöön.
Puhtaille energiaratkaisuille kuten vetytalouden ja tuulivoiman investoinneille on luotava suotuisa toimintaympäristö ja sähköinfra myös itäiseen Suomeen. Tätä tulee tukea lainsäädännöllä ja valtion toimin. Teollisuuden kilpailukykyä ja yritysten investointeja tulee vauhdittaa: paljon kuljettavan teollisuuden logistinen kilpailukyky on turvattava. On luotava kannustava ja ennustettava investointiympäristö.
Itäisen Suomen saavutettavuus ei ole samalla tasolla kuin Länsi-Suomessa. Lisärahoitusta tarvitaan Karjalan ja Savon ratojen ja logistiikan yhteyksien parantamiseen HaminaKotkan satamaan. Itäradan suunnittelua tulee jatkaa kohti rakentamisvalmiutta. Ratkaisuja tulee hakea sisävesiliikenteen ja sen aluskannan kehittämiseen sekä Saimaan kanavan tilanteeseen.
Kartoitamme aktiivisesti eväitä tulevaisuuden kasvulle. Mahdollisuuksina näemme vihreän siirtymän ja puhtaan energian investoinnit, uudistuvan ja kestävän teollisuuden, sekä logistiikan, ja kestävän matkailun innovatiiviset ratkaisut.
Muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa itäisen Suomen elinvoima on vahvasti turvallisuuskysymys ja koko Suomen yhteinen asia. Myös EU:lta vaaditaan toimia itäisen Suomen selviytymisen ja elinvoiman vahvistamiseksi.
Valtioneuvoston tulee seuraavien lähikuukausien aikana vaikuttaa EU:n rahoitusohjelmien uudistamiseen siten, että EU todella suuntaa toimenpiteitä koko EU:n itäisen rajan elinvoiman ja turvallisuuden vahvistamiseen, energiantuotantoon sekä Venäjän hyökkäyssodan EU:n raja-alueille aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseen. Vaikuttamisen aika on nyt.
Kun itäinen Suomi kehittyy ja menestyy, siitä hyötyy koko Suomi.
Marita Toikka, Kouvolan kaupunginjohtaja
Jere Penttilä, Joensuun kaupunginjohtaja
Jari Tolonen, Kajaanin kaupunginjohtaja
Esa Sirviö, Kotkan kaupunginjohtaja
Soile Lahti, Kuopion kaupunginjohtaja
Tuomo Sallinen, Lappeenrannan kaupunginjohtaja
Janne Kinnunen, Mikkelin kaupunginjohtaja