Oppilaan hyvinvoinnin tukeminen

Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Yhteistyö edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Kodin ja koulun kasvatusyhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta.

Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Hänen on myös huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuuden voi suorittaa joko siten, että oppilas osallistuu opetukseen tai saa muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä.

Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus.  Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus sekä tiedon ja tuen tarpeet. Yhteistyön onnistumiseksi tarvitaan koulun henkilöstön aloitteellisuutta ja henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä muutoin monipuolista viestintää. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.

Voidakseen huolehtia kasvatustehtävästään huoltajan tulee saada tietoa lapsensa oppimisen ja kasvun edistymisestä sekä mahdollisista poissaoloista. Lisäksi huoltajan kanssa keskustellaan opetuksen järjestämisen keskeisistä asioista, kuten opetussuunnitelmasta, oppimisen tavoitteista, oppimisympäristöistä ja työtavoista, oppimisen tuesta ja oppilashuollosta, arvioinnista ja todistuksista sekä opiskeluun liittyvistä valinnoista ja lukuvuoden erilaisista tapahtumista. Kannustavat ja oppilaan oppimista ja kehitystä myönteisesti kuvaavat viestit ovat tärkeitä. Säännöllisen palautteen avulla huoltaja voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Erityisen tärkeää yhteistyö on oppilaan koulupolun nivelvaiheissa sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Henkilökohtaisten ja ryhmätapaamisten lisäksi yhteistyössä hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa.

Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua koulun arkeen ja osallistua koulun toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Yhteinen arvopohdinta luo perustaa yhteiselle kasvatustyölle. Kodin ja koulun yhteistyössä edistetään myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta ja luodaan pohjaa vanhempainyhdistystoiminnalle. Vanhempien verkostoituminen ja yhteinen toiminta vahvistavat yhteisöllisyyttä ja antavat tukea opettajien ja koulun työlle.

Kajaanissa luokanopettaja ja luokanohjaaja tapaavat huoltajia vähintään kerran lukuvuodessa ja tarvittaessa useammin. Keskeinen yhteistyön väline on myös Wilma. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppimisen ja koulunkäynnin tukemisen käytänteistä, opiskeluhuollon toiminnasta, kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön ja kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Koulu järjestää tämän yhteistyön toteuttamiseksi vanhempainiltoja ja tiedottaa käytännöistä koulutiedotteissa sekä koulun nettisivulla. Yhtenä yhteistyömuotona on kodin ja koulun päivän vietto, johon osallistutaan kouluissa vuosittain ja eri tavoilla 25.9.

Vanhemmat ovat saaneet olla mukana käytössä olevan opetussuunnitelman valmisteluprosessissa esim. arvokyselyllä ja oppimiskokonaisuuksien yhteissuunnittelussa. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osuus on laadittu yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.

Toivomme aktiivista yhteistyötä!

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteuttaminen edellyttää monipuolista yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa. Kotiin ollaan aina yhteydessä, kun huoli oppilaan oppimisesta ja koulunkäynnistä herää ja oppilaan tukea lähdetään suunnittelemaan. Oppilaalla on oikeus riittävään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen heti tuen tarpeen ilmetessä. Tukea toteutetaan kolmiportaisesti yleisenä, tehostettuna ja erityisenä tukena. Oppimisen ja koulunkäynnin tukea säätelee ja ohjaa Perusopetuslaki. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen antaminen ei edellytä oppilaan tai huoltajan suostumusta.

Perusopetuslaissa säädetyn tehostetun ja erityisen tuen antaminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä opiskeluhuollon ammattihenkilöiden kanssa tehostetun ja erityisen tuen siirtymävaiheissa: tehostetussa tuessa pedagogisen arvion tekemistä yhteistyössä ja erityisessä tuessa pedagogisen selvityksen tekemistä yhteistyössä, kun kyseessä on tuen aloittaminen ja järjestäminen, tuen jatkaminen tai tuen päättäminen.  Oppimisen ja koulunkäynnin tuen edellyttämään moniammatilliseen yhteistyöhön osallistuvat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti. Oma luokanopettaja/luokanohjaaja on kuitenkin aina oppilaan asioissa mukana, muutoin mukana ovat vain ne opettajat ja muut asiantuntijat, joiden työtehtäviin oppilaan tuen suunnittelu tai toteuttaminen kulloinkin kuuluu.

 

1.8.2014 voimaan tulleen Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti opiskeluhuollon painopiste on yhteisöllisessä ennaltaehkäisevässä opiskeluhuoltotyössä, josta huolehtii koulun opiskeluhuoltoryhmä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on opiskeluhuoltotyötä, jossa seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon kuuluvat kouluterveydenhuolto, psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä monialaisen asiantuntijaryhmän tuki. Näin yksittäisten oppilaiden asioissa yhteistyö kodin kanssa laajenee tarvittaessa opiskeluhuollon osalta asiantuntijaryhmän työskentelyksi, josta sovitaan etukäteen oppilaan ja huoltajien kanssa. Tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista sekä varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla voidaan täydentää oppilaan saamaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea (ns. kolmiportainen tuki, jossa tuen tasot ovat yleinen, tehostettu tai erityinen tuki). Esimerkiksi tehostettua tai erityistä tukea saavalle oppilaalle voi olla tarpeen tehdä psykologinen tutkimus tai kuraattorin laatima sosiaalinen selvitys.  Toisin kuin oppimisen ja koulunkäynnin tuki, yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu vapaaehtoisuuteen ja edellyttää oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumusta. Suostumus tarvitaan myös monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen.

Opiskeluhuollollisia toimenpiteitä voidaan tarvita myös kurinpidollisten keinojen soveltamisen yhteydessä. Kodin ja ja koulun yhteistyössä myös seurataan oppilaan poissaoloja ja niihin puututaan tarvittaessa opiskeluhuollollisin keinoin osana Kajaanin kouluissa käytössä olevaa poissaoloihin puuttumisen toimintamallia:

Toimintamalli oppilaiden poissaolojen ehkäisemiseksi ja suunnitelmalliseksi seuraamiseksi sekä niihin puuttumiseksi

Koulupäivän aikana sairastuvalle oppilaalle osoitetaan rauhallinen paikka lepäämistä varten. Oppilaan sairastuessa on otettava välittömästi yhteyttä hänen huoltajiinsa ja sovittava heidän kanssaan lapsen/nuoren noutamisesta. Sairastunutta oppilasta ei jätetä yksin. Tarvittaessa henkilökunta ottaa yhteyttä lääkäriin tai kutsuu paikalle ambulanssin. Jos tarvitaan hätäensiapua, ensin soitetaan 112 ja sen jälkeen soitetaan huoltajille. Jos oppilas joudutaan toimittamaan lääkäriin tai sairaanhoitoon koulupäivän aikana, kuljetuksesta huolehtii ensisijaisesti oppilaan huoltaja. Tilanteen vakavuudesta riippuen kuljetus voidaan järjestää myös taksilla tai ambulanssilla. Kuljetukseen koulu pyrkii järjestämään oppilaan saattajaksi koulun henkilökuntaan kuuluvan aikuisen. Oppilaan mukana on kopio lähetteestä (mikäli ehditty tehdä) tai vähintäänkin oppilaan henkilötiedot henkilötunnuksineen ja lapsen huoltajien/laillisen edustajan yhteystiedot. Joissakin tilanteissa saattava henkilö voi olla ambulanssin ensihoitaja. Omaa autoa voidaan käyttää sairaan oppilaan kuljettamiseen vain erityisen perustelluista syistä. On huomattava, että koulun henkilökunnalla ei ole esim. lääke- tai ruoka-aineallergioiden osalta riittävän tarkkaa tai ajantasaista lapsikohtaista tietoa, mistä syystä asia on aina tarkistettava terveydenhoitojärjestelmän kautta tai hänen huoltajiltaan/lailliselta edustajalta saattotilanteissa.

Mikäli sinulla on opiskeluhuoltoon liittyviä asioita tai kysymyksiä, ota yhteyttä oppilaan luokanopettajaan/luokanvalvojaan tai koulun rehtoriin.

Koulupsykologi toimii esi- ja perusopetuksen kouluilla osana koulun opiskeluhuoltoa yhteistyössä oppilaiden, vanhempien, opettajien ja muun opiskeluhuoltohenkilökunnan kanssa.

Koulupsykologi tukee lasten koulunkäyntiä, psyykkistä hyvinvointia ja kokonaiskehitystä. Tavoitteena on tarjota tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä kartoittaa ja ennaltaehkäistä oppimisen pulmia. Koulupsykologi arvioi oppimis- ja toimintaedellytyksiä sekä psyykkisen tuen tarvetta erilaisilla menetelmillä ja suunnittelee tarvittavia tukitoimia yhdessä opettajien, oppilaiden ja vanhempien kanssa.

Koulupsykologi voi tarjota vanhemmille ohjausta ja neuvontaa ja tukea oppilaan hyvinvointia esimerkiksi tukikäyntien, neuvonnan tai ohjauksen muodossa. Opettajat ja opiskeluhuoltohenkilöstö voivat konsultoida koulupsykologia lapsen oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen liittyen. Koulupsykologi tekee yhteistyötä vanhempien ja lasten kanssa sopien mm. perhetyön, perheneuvolan, lastensuojelun sekä erikoissairaanhoidon kanssa. Koulupsykologiin voivat ottaa yhteyttä niin vanhemmat, opettajat, muu koulun henkilökunta kuin koululaisetkin. Palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Koulupsykologit tapaavat oppilaita ja heidän vanhempiaan koululla tai omissa työpisteissään.

Kajaanin perusopetuksessa toimii seitsemän koulukurattoria, joilla kaikilla on omat vastuukoulunsa.  Koulukuraattori on ehkäisevään lastensuojelutyöhön erikoistunut koulun sosiaalityöntekijä. Hän auttaa oppilaita, joilla on vaikeuksia koulunkäynnissä tai ihmissuhteissaan tai omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä ongelmia tai pulmatilanteita. Kuraattorin tehtäväkuvaan kuuluu koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja toiminnan tukeminen sekä kotien ja koulun yhteistyön tukeminen.

Luokan työilmapiiri ja työrauhan ylläpitäminen, opettajan ja oppilaan väliset ristiriitatilanteet, koulupinnaus, kiusaaminen, kotiongelmat ja erilaiset koulun tai luokan vaihtumisesta johtuvat siirtymävaiheet ovat tyypillisiä tilanteita, missä kuraattoria tarvitaan avuksi. Kuraattori keskustelee luottamuksellisesti oppilaan kanssa ja tekee tarpeen mukaan yhteistyötä opettajien, perheen, viranomaisten ja muiden oppilaan elämään vaikuttavien tahojen kanssa. Kuraattori osallistuu koulujensa opiskeluhuoltoryhmän toimintaan sekä sovitusti yksilökohtaiseen opiskeluhuoltotyöhön.

Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) perusteella oppilaalla on oikeus keskustella henkilökohtaisesti kuraattorin kanssa viimeistään 7. oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa oppilaalle järjestetään mahdollisuus keskusteluun samana tai seuraavana työpäivänä. Arvion kiireellisyydestä tekee kuraattori. Oppilaalla on oikeus käyttää oppilas/opiskeluhuollon palveluja ilman hänen huoltajansa suostumusta.

Kunkin koulun sivulta löytyvät kunkin koulun koulupsykologin ja -kuraattorin yhteys- ja tavoitettavuustiedot.

 

Kouluterveydenhuollon tavoitteena on tukea oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä yhteistyössä oppilaan vanhempien, opettajien ja opiskeluhuollon muun henkilöstön kanssa. Kouluterveydenhuollossa jatketaan sitä lapsen terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa, joka on aloitettu jo äitiys- ja lastenneuvolassa ja jatkuu opiskeluterveydenhuoltona.

Kouluterveydenhuolto tavoittaa lähes kaikki lapset ja nuoret. Tarkastukset toteutetaan laajoina terveystarkastuksina lapsen aloittaessa koulun 1. luokalla, murrosiän alkaessa 5. luokalla ja toisen asteen koulutukseen/työelämään valmistautuessa 8. luokalla. Ne toteutuvat terveydenhoitajan, lääkärin ja perheen yhteistyönä. Määräaikaiset terveystarkastukset terveydenhoitaja toteuttaa 2., 3., 4., 6., 7. ja 9. luokkien oppilaille.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskentelee alueittain nuorten mielenterveystyöntekijöitä, nk. miekkareita. Miekkarin työn tavoite on ehkäistä ja puuttua varhain oppilaiden psyykkiseen oireiluun ja huolenaiheisiin sekä antaa vanhemmille ja kouluille keinoja tukea oireilevia oppilaita. Nuori itse, hänen vanhempansa tai muu huolen huomannut henkilö voi ottaa yhteyttä miekkariin.

Kouluterveydenhuoltoon ja koululääkäritoimintaan ei kuulu varsinainen sairaudenhoito, paitsi ensiapu koulutapaturmissa ja ensihoito-ohjeet sairastuneille. Koululaisten sairaanhoidolliset asiat hoidetaan pääsääntöisesti kuntien terveysasemilla, vanhemmat varaavat tarvittaessa ajan terveysasemalle.

Kajaanin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yhteystiedot

Kajaanin kouluissa seurataan oppilaiden hyvinvointia ja kiusaamiseen puututaan välittömästi. Jos huoltajien tietoisuuteen tulee kiusaamisasioita, toivomme pikaista yhteydenottoa ensisijaisesti oppilaan luokanopettajaan/luokanohjaajaan.

Kiusaamisen vastaista toimintaa toteutetaan osana perusopetuslain (29§) säätämää yhteisöllistä opiskeluhuoltoa (4§). Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimintaa, joilla koko kouluyhteisö edistää mm. oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuuta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta.  Myönteinen, kiusaamista vähentävä ja ennaltaehkäisevä ympäristö ja ilmapiiri syntyvät ryhmässä, jonka ryhmähenkeen kiinnitetään huomiota ja luodaan sekä tuetaan myönteistä ilmapiiriä ja me -henkeä.

Kouluissamme on käytössä kaksi kiusaamisen vastaista toimintamallia. KiVa Koulu® on kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, joka on kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. KiVa Koulu® -ohjelman käyttäjiksi on Suomessa rekisteröitynyt noin 2500 koulua. Tämä vastaa noin 90 % Suomen perusopetuksesta vastaavista kouluista.

Kivakoulu

Uudempana meillä on toinen toimintamalli on SoPu – Sovitaan puhumalla -ohjelma. Se on  Kajaanin oma toimintamalli, josta meillä on hyvää kokemusta.

SoPu

Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen

Koulun tulee kasvattaa oppilaistaan aktiivisia yhteiskunnan jäseniä. Tämän vuoksi oppilaat on otettava kiinteästi mukaan koulun kehittämiseen. Perusopetuslain 47 a § säätää, että opetuksen järjestäjän tulee edistää oppilaiden osallisuutta ja huolehtia, että oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta, joka voi olla useamman koulun yhteinen.

 

Oppilaskuntatoiminta

Kaikissa Kajaanin kouluissa toimii oppilaskunta sitä ohjaavan tai ohjaavien opettajien vetämänä. Oppilaskunnan tavoitteena on kannustaa oppilaita vaikuttamaan kouluyhteisön asioihin. Oppilaskunta on yhtä kuin kaikki koulun oppilaat.

Oppilaskunta

• on oppilaiden äänitorvi ja aktiivinen keskustelija
• toimii suunnitelmallisesti ja vaikuttavasti
• parantaa oppilaiden asemaa ja kouluhyvinvointia omassa luokassa ja koulussa
• järjestää erilaisia teemapäiviä ja juhlia

Oppilaskunnan hallitus on demokraattisesti valittu toimielin, joka edustaa kaikkia koulun oppilaita. Hallitus johtaa oppilaskunnan toimintaa, jonka toteuttamiseen otetaan kaikki mukaan. Kaikki oppilaat ovat oppilaskunnan ja kouluyhteisön yhtä tärkeitä jäseniä, ja jokaisella on oikeus vaikuttaa omiin asioihinsa. Oppilaskunnan tukena toimii ohjaava opettaja, joka myös huolehtii yhteydenpidosta muihin opettajiin ja rehtoriin. Oppilaskunta on tärkeä osa koulua, aivan kuten opettajat, rehtori ja muu koulun henkilökunta.

Oppilaskunnan kautta oppilaiden on mahdollista saada äänensä kuuluviin heitä koskevissa asioissa ja vaikuttaa kouluyhteisönsä kehittämiseen. Oppilaskunta edistää niin oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä kuin vuorovaikutusta ja yhteistyötä kaikkien kouluyhteisön jäsenten välillä. Oppilaskunta on oppilaiden paikka harjaantua käyttämään neuvottelu- ja vaikuttamistaitoja elämää varten, mutta se on tässä ja nyt. Tärkeää on, ettei oppilaiden osallisuus jää vain näennäisdemokraattiseksi kuulemiseksi, vaan oppilailla on aidot vaikuttamismahdollisuudet koulussa tehtäviin päätöksiin. Jos oppilaat huomaavat jonkin epäkohdan koulussa, yksittäinen oppilas voi oppilaskunnan kautta välittää viestiä eteenpäin rehtorille.

Oppilaskunnan ydintoimintaa on vaikuttaminen.
Jokainen oppilaskunta on erilainen, ja siksi oppilaskuntatoimintaan ei ole yhtä oikeaa mallia, mutta toiminnan peruspilareiden ympärille on helppo rakentaa toimiva kokonaisuus ja muokata käytänteet omaan oppilaskuntaan parhaiten sopiviksi. Oppilaskunnan ydintoimintaa on vaikuttaminen, mutta tämän lisäksi oppilaskunta voi järjestää erilaisia teema- ja toimintapäiviä, juhlia, toimittaa koulun verkkolehteä tai vaikka ylläpitää kioski- ja kahvilatoimintaa.

Oppilaskuntatoiminnan ei tarvitse pysyä vain oman koulun sisällä. Parhaimman hyödyn toiminnasta saakin, kun koulun sisälle otetaan mukaan myös muita toimijoita esimerkiksi esittelemään omaa toimintaansa, ja toimitaan myös itse ulospäin. Oppilaskunta voi toimia yhteistyössä muiden (lähi)koulujen oppilaskuntien kanssa ja se voi olla jopa usean koulun yhteinen. Yhteistyötä voi tehdä myös vanhempien, nuorisotoimen, kunnan lasten parlamentin, nuorisovaltuuston, kerhojen ja erilaisten järjestöjen kanssa. Myös vaikuttamistyö voi ulottua koulun ulkopuolelle, esimerkiksi lähiympäristön kehittämiseen. Oppilaskunnat ovat kunnille voimavara, josta kannattaa muistuttaa päättäjiä.

Lisää oppilaskuntatoiminnasta https://omaoppilaskunta.fi/oppilaskunta-toimii/

 

Tukioppilastoiminta

Mannerheimin Lastensuojeluliitto aloitti tukioppilastoiminnan maassamme vuonna 1972. Tukioppilastoiminta kattaa yli 80 prosenttia perusopetuksen 7.–9.-luokista. Tukioppilastoiminta on vahvasti koulun hyvinvointityötä. Tukioppilastoiminnassa näkyvät MLL:n toimintaa ohjaavat arvot: lapsen ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu, inhimillisyys ja yhdenvertaisuus. Tukioppilastoiminnan yleiset tavoitteet pohjautuvat Perusopetuslakiin (1998, 2§), jonka mukaan ”perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.” Tavoitteena on toiset huomioivan käyttäytymisen edistäminen koulussa, nuorten osallisuuden lisääminen koulussa, ongelmien ennaltaehkäiseminen sekä yksilönä kehittyminen esimerkiksi sosiaalisia taitoja ja empatiakykyä lisäämällä.

Tukioppilaita rekrytoidaan yleensä 1-6 jokaista aloittavaa seitsemäsluokkaa kohden. Joissakin kouluissa tukioppilasohjaaja ja tukioppilaat tekevät valintaa yhdessä, oppilaat tekevät äänestyksen tai tukioppilasohjaaja toimii uusien tukioppilaiden valitsijana. Jotta tukioppilas voi toimia tehtävässään, on hänen saatava siihen riittävä koulutus. MLL suosittelee, että tukioppilaat saisivat vähintään 12 tuntia peruskoulutusta ja lisäksi jatkokoulutusta koulun ja toiminnan painopisteiden mukaan.

Tukioppilaina toimii 8. ja 9. -luokkalaisia vapaaehtoisia nuoria. Tukioppilailla on tärkeä rooli ottaa vastaan uudet tulokkaat kouluun ja välittää kaikille hyväksyvää ja tervetullutta ilmapiiriä.

Lisää tukioppilastoiminnasta  https://www.mll.fi/ammattilaisille/kouluille-ja-oppilaitoksille/tukioppilastoiminta/

Maistuva ja monipuolinen kouluruoka edistää oppilaan hyvinvointia, antaa energiaa ja vireyttä koulupäivään.

Lautasmalli ohjaa oppilasta kokoamaan terveellisen koululounaan. Puolet lautasesta täytetään kasviksilla, neljäsosa perunalla, riisillä tai pastalla ja toinen neljännes kala- tai liharuoalla. Ruokajuomaksi valitaan rasvatonta maitoa tai piimää ja lisäksi täysjyväleipää, jonka päälle laitetaan kasvirasvalevitettä. Marjat ja hedelmät täydentävät aterian.

Jos oppilaalla on erityisruokavalio, ruoka-aineallergia tai yliherkkyys on vastuu siitä ilmoittamisesta aina huoltajhalla. Ilmoitus tehdään ilmoitetaan kirjallisesti  oheisella lomakkeella oman koulun kehittiöhenkilökunnalle riittävän ajoissa ennen ruokailuun osallistumista.  Näin jokaiselle voidaan turvata tervellinen ja turvallinen ja kouluruokailu. Koulujen ruokahuollosta vastaa Kajaanin Mamselli.

Kajaanin Mamselli

Nuorisotyö tukee nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia kodin ja koulun rinnalla. Nuorisotyö ennaltaehkäisee ja vähentää eriarvoisuuden kasvua kasvavan sukupolven keskuudessa. Työtä tejhdään lasten, nuorten ja perheiden parissa. Toiminnassa on mukana eri yhteistyötahoja ja kolmannen sektorin toimijoita.

Nuorisotyöllä on on monia yhteyksiä perusopetukseen ja perusopetusikäisiin lapsiin ja nuoriin: koulunuorisotyötä, ryhmäytymisten järjestämistä, tilaustyönä ryhmätoimintaa, tempauksia ja teemapäiviä, nuorisotilatoimintaa sekä loma- ja vapaa-ajantoimintaa. Kokonaisuudessaan nuorisotyön toiminnan kuvaus löytyy sivulta

Nuorten palvelut

 

Kerhotoiminta tukee lasten ja nuorten hyvinvointia. Kajaanissa eri tahot järjestävät monipuolista kertohotoimintaa. Koulujen oma kerhotoiminta pyörii hankerahoituksella, joka vuosittain jaetaan koulujen kesken. Koulut ilmoittavat omasta koululla tapahtuvasta kerhotoiminnastaan omalla sivullaan.

Kerhosopimus

Kerhon toimintasuunnitelma

Lisää koulujen kerhotoiminnasta  https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/koulun-kerhotoiminta