Hyppää sisältöön

Kestävä kehitys

 

Opistolle on myönnetty neljä kestävän kehityksen sertifikaattia. Viimeisin myönnettiin opistolle 12.10.2023 ja se on voimassa 12.10.2026 saakka.

Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö on jatkanut sertifikaantin voimassaoloa ja todennut Kaukametsän opiston täyttävän Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit.

Kaukametsän opiston tehtävä, arvot, visio, perusstrategia, tavoitteet ja kestävä kehitys

Tehtävä

  • Kaikkien ikä- ja väestöryhmien elinikäisen oppimisen tukeminen
  • Sivistyksellisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistäminen

Arvot

  • Ajattelu, tunne, tahto ja toiminta ihmisen kasvussa.
  • Oppimisen iloa kestävästi!
Slogan

2011 – 2025

  • Kaukametsän opisto on tunnettu ja arvostettu vapaan sivistystyön toimija ja suunnan näyttäjä

Kaukametsän opiston perusstrategia

  • Kaukametsän opisto toimii niin, että kansalaisopistopalvelut ovat lähipalveluina kaikkien kuntalaisten saatavilla.
  • Kaukametsän opisto pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan niin, että opistoille taataan riittävät resurssit toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
  • Kaukametsän opisto viestii aktiivisesti ja avoimesti.
  • Kaukametsän opisto ylläpitää ja luo paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja
  • Kaukametsän opistossa toteutetaan opiston perustehtävää tukevia projekteja.
  • Kaukametsän opistossa työskentelee riittävä määrä ammattitaitoista henkilökuntaa.

Strategiset tavoitteet

  • Väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin vastaaminen
  • Syrjäytymisen ehkäisy
  • Henkilöstön osaamisen vahvistaminen
  • Johtamisen kehittäminen
  • Tietoyhteiskuntavalmiuksien tukeminen ja tiedottamisen tehostaminen
  • Kestävän kehityksen edistäminen
  • Moniarvoisuuden edistäminen

Strategiatyö ja kestävä kehitys

Kaukametsän opiston tehtävänä on järjestää opetusta, joka ylläpitää ja edistää kajaanilaisten kykyä selviytyä muuttuvassa yhteiskunnassa.

Opetuksessa korostuvat vapaan sivistystyön periaatteet, joilla tuetaan

  • monipuolista yksilöllistä kehittymistä,
  • kykyä toimia yhteisöissä sekä
  • edistää tasa-arvoa ja
  • moniarvoisuuden toteutumista yhteiskunnassa.
Opisto pyrkii toiminnassaan siihen, että kestävän kehityksen näkökulmat toteutuvat kaikilla ainealueilla, eri tavoin painottuen.
Opiston arvoissa korostuu humanistinen ihmiskäsitys ja ekososiaaliseen sivistykseen pohjautuva oppimiskäsitys.

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ovat syvästi sisältyviä opiston arvoissa.

Opiston ydintoimintoja ovat

  • opetus,
  • opetuksen sisältöjen tuottaminen ja kehittäminen,
  • opetuksen suunnittelu ja toteutus,
  • asiakaspalvelu sekä
  • henkilökunnan osaamisen kehittäminen.
Opisto pyrkii jatkuvaan toimintansa arviointiin ja kehittämiseen tavoitteena asiakas- ja opiskelijalähtöinen laadun parantaminen. Kehittämis- ja laatutyössä otetaan huomioon kestävän kehityksen kaikki ulottuvuudet.

Kansalaisopiston rooli on toimia arvokasvattajana ja esimerkkinä myös kestävän kehityksen osa-alueissa.

Kansalaisopiston arvoissa vahvana heijastuu humanistinen ja ekososiaalinen ihmiskäsitys, mikä ohjaa koko kansalaisopiston toimintaa.

Humanistisessa ja ekossosiaalisen sivistyksen arvopohjassa vahvana on

  • luonnon ja elämän kunnioittaminen,
  • itseohjautuvuus,
  • vapaus ja vastuullisuus itsestä ja ympäristöstä.

Humanismissa uskotaan ihmisen perushyvyyteen ja itseohjautuvuuteen.

Ihmisellä on vapaus valita mutta vapaus luo myös vastuuta.

Arvokasvatuksen myötä, ihminen pyrkii

  • oikeudenmukaisuuteen,
  • yhdenvertaisuuteen,
  • suvaitsevuuteen,
  • moniarvoisuuteen,
  • monikulttuurisuuteen (sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen) sekä myös
  • ekologiseen että taloudelliseen kestävyyteen.

Ekologinen kestävyys

edellyttää, että kehitys on tasapainossa luonnonilmiöiden kanssa, ja ottaa huomioon luonnonvarojen säilymisen ja riittävyyden. Luonto, yhteiskunta ja ihminen ovat hierarkkisessa suhteessa toisiinsa. Kaiken perusta on ekologinen kestävyys.

Taloudellisen kestävyyden

edellytyksenä on kehityksen taloudellinen pohja. Kestävä kehitys edellyttää sekä voimakkaita toimenpiteitä aineellisen kasvun hillitsemiseksi että teknologian kehittämistä. Taloudellinen kestävyys edellyttää pehmeän arvokeskustelun ja kovan osaamisen liittoa. Teknologiaa kehittämällä pyritään tuottamaan enemmän vähemmillä luonnonvaroilla. Energian ja materiaalin tehokas käyttö ja kierrätys ovat tulevaisuuden tärkeitä kilpailutekijöitä tuotteiden markkinoinnissa.

Sosiaalisessa kestävyydessä

on kysymys yksilön ja yhteisön elämänhallinnan parantamisesta. Vaikka hyvinvointi-yhteiskunnan palveluja jouduttaisiin supistamaan, ei tuloksena saa olla heitteillejättöyhteiskunta, vaan entistä vahvemmilla elämänhallintatiedoilla ja – taidoilla varustettu kansalaisyhteiskunta. Maailmanlaajuisesti sosiaalinen kestävyys on tulevalle kehitykselle merkittävä asia.

Kulttuurinen kestävyys

edellyttää, että kehitys on sopusoinnussa ihmisten kulttuurin ja arvojen kanssa. Kulttuurisesti kestävän kehityksen on rakennuttava kunkin kansan omalle kulttuuriperinnölle ja arvomaailmalle, jotta sillä olisi edellytyksiä jatkua ja kehittyä.

Kansakunta, jolta puuttuu tieto kulttuuriperinnöstään ja yhteinen kulttuurivisio, ei selviä kansainvälisessä maailmassa.​